Sykkeen näyttelydebyytti - Jyväskylä 25.3.2018

Kauhun -ja innostuksen sekaisin tuntein tämä päivä sitten koitti. Syke kävi debytoimassa showuransa Royal Canin-pentunäyttelyssä täällä Jyväskylässä, kids & pets lapsi -ja lemmikkimessujen yhteydessä. Tarkempi blogiteksti itse messuihin yms lähtee tulille heti alkuviikosta, halusin tehdä tästä (minulle kovin erityisestä hetkestä) ihan oman artikkelinsa.

Jaana (kasvattaja) haki Sykkeen perjantaina iltapäivällä ja vei sen Äänekoskelle asti trimmattavaksi Salla Valkoniemelle. Kun Syke sitten tuli trimmauksesta takaisin, en ollut uskoa silmiäni. Salla oli onnistunut loihtimaan siitä kelpoisen terrierin.

Vaikka terrierileikkaus onkin nykyään yksi sallittavista malleista näyttelyissä, silti (riippuen tuomarista) siihen suhtaudutaan edelleen jonkinlaisella ?-merkillä. Toki onhan se koiran rakenteestakin kiinni. Minun mielestäni se on villakoirien leikkauksista ehdottomasti paras. Tiesin kuitenkin ottavani melkoisen riskin viedessäni pennun paitsi terrierissä kehään, niin myös lievästi alapurentaisena. Syke olisi voitu heittää pihalle kuin leppäkeihäs heti kättelystä, mutta ei. Tuomari, Annaliisa Heikkinen oli oikein mukava ja kävi koiran tarkoin läpi.

Arvostelu oli erinomainen ja tunnistan koirani siitä täysin.

"Erittäin hyväntyyppinen narttupentu, joka liikkuu ja esiintyy hyvin. Tummat silmät. Hyvät päänlinjat. Tällä hetkellä alapurenta. Riittävät kulmaukset edessä ja takana. Tiivis runko. Hyvä karva. Viehättävä luonne."

ROP ja KP jäi tottakai saamatta purennan vuoksi, mutta sehän nyt oli päivänselvää. Minä lähdinkin kehään sillä periaatteella, että haluan kuulla millainen koira Syke on muilta osin. Kuitenkin luokkavoitto saatiin, wuhuu!

Ei kyllä uskoisi, että vielä 2½ viikkoa sitten Syke käyttäytyi näyttelyhihnassa kuin mielipuoli. En voisi olla tyytyväisempi.

Kohti viikonloppua - viimeiset viilaukset

Kello on hieman yli kymmenen ja to do-listalla on enää tämä blogiteksti ja SporttiRakki. Minulla oli ihan viikon alussa sellainen proud of myself-fiilis, mutta nyt sen voisi rankata kevyesti potenssiin kymmenen. Kertaakaan ei ole stressi tai paniikki iskenyt. Huomenna päivällä tarvitsee enää vain pestä sekä föönata Syke. Kasvattaja tulee sen sitten hakemaan ja vie trimmattavaksi.

Tämä viikko on mennyt eteenpäin oikeastaan minuuttiaikataululla. Maanantain, tiistain, keskiviikon ja tämän päivän pyhitin SporttiRakille + sitten ripottelin muita asioita sopiviin väleihin. Tiistaina pesin sekä trimmasin Hekan ja keskiviikkona käytiin Sykkeen kanssa tekemässä kenraaliharjoitukset klinikalla. En tiedä minkä vaihteen Syke on kääntänyt on-asentoon, mutta mistään kiskomisesta ja keulimisesta ei ollut tietoakaan. Kaksi viikkoa sitten käytiin Keski-Suomen villakoirien järjestämissä näyttelyharjoituksissa ja Syke kyllä näytti itsestään riiviömäisen puolensa. Toivottavasti neiti pitää tuon keskiviikon asenteen on-asennossa viikonlopun yli. Samalla käynnillä myös ell-Tiina tarkasti miltä tilanne Sykkeen suussa näyttää. Tiinasta onkin kehittynyt meille erittäin tärkeä ja merkittävä henkilö. Tiina on alusta saakka seurannut tiiviisti Sykkeen purennan kehittymistä ja pitänyt omistajan selvästi kartalla siitä, mitä siellä suussa oikein tapahtuu. Koko klinikan väki kävi paijailemassa Sykettä ja jokainen toivotti isosti onnea viikonlopun koitokseen. En voi koskaan korostaa kylliksi sitä, että miten isossa osassa AlmaVet meidän elämässä on. Sekä Hekalla, että Sykkeellä on takanaan eläinlääkinnän huippuammattilaisia. Ennen lähtöä Syke kävi vielä vaa'alla ja se näytti lukemaa tasan 4 kg.

Tavarat on pakattu, koirat treenattu, juontomateriaalit lähetetty, musiikki editoitu jne. Enää on edessä messuosaston rakentaminen, tavaroiden roudaaminen ja areenan koeajo, ne tapahtuvat huomenna. Blogi hiljenee tältä erää ja palaa linjoille ensi viikon puolella. Sen sijaan sekä facebook, että instagram aktivoituvat heti huomisesta lähtien, joten sieltä voi seurata reaaliajassa meidän messuviikonloppua. Näkyilemisiin!

Infopläjäys - Kids & Pets lapsi -ja lemmikkimessut

Toteutettu yhteistyössä Kids & Pets lapsi -ja lemmikkimessujen sekä Showlinkin kanssa.

Minulla on aina ollut tapana koota tänne blogin puolelle sellainen infokooste, jos olemme jossakin tapahtumassa isosti mukana. Ensi viikonloppu tulee todellakin olemaan juuri sitä laatua, joten tässä on nyt tiivistettynä millainen aikataulu meillä silloin on.

Heka esiintyy Royal Canin-areenalla molempina päivinä: Lauantaina 24.3. klo 12.00 ja sunnuntaina 25.3. klo 12.30. Ohjelmamme kantaa nimeä:

Tiina & kääpiövillakoira Heka: "Meil on tää juttu joka kestää."

Kuva - Salla Kuikka

Esityksen sisältö kokonaisuudessaan on hieman erilainen, mitä meiltä on yleensä totuttu näkemään. Koska Heka täyttää huhtikuussa jo 10 vuotta (!!!), haluan jollain tapaa käydä meidän huikeaa, yhteistä taivalta lävitse.

Syke osallistuu sunnuntaina 25.3. Royal Canin-pentunäyttelyyn. Sen kehä starttaa heti klo 10.00 ja on järjestyksessään toinen, arvosteltava pentu. Syke tulee kuitenkin olemaan mukana messuilla jo lauantaina, kun olen aikeissa osallistua sen kanssa kehätotutukseen klo 10.00. Neiti tulee sinne muutenkin chillailemaan sekä totuttelemaan messuhälinään.

Meidän poppoolla on messuilla oma osasto, joka kantaa blogin ja facebookin mukaisesti nimeä Eloa & Sykettä. Osastomme löytyy B-hallista numero -ja kirjainyhdistelmällä B2-308. Sinne meitä voi tulla moikkaamaan koko viikonlopun ajan esitysten välillä. Koiria saa (luvallisesti) rapsutella ja muutenkin voi kysellä sekä jutella mitä nyt mieleen juolahtaa. Noin 20 minuuttia ennen Hekan esityksiä pyrin kuitenkin rauhoittamaan tilanteen täysin valmistautumisajan puitteissa.

Lauantaille 24.3. olen kuitenkin mahduttanut kalenteriin yhden, minulle erittäin tärkeän tapahtuman jonka aion valokuvata. Nimittäin kaverikoirien palkitseminen klo 14.00. Syystä että toiminta on minulle edelleen sydäntä lähellä, olihan edesmennyt toyvillakoirani Jimi myöskin kaverikoira ja ansioitunut sellainen.

Koska teen oleellisena osana yhteistyötämme sisällöntuotantoa ja bloggaamista, tulen viikonlopun aikana lähettämään reaaliaikaista materiaalia sekä faceen, että instagramiin. Ei kai tässä muuta sen ihmeellisempää, koirien osalta valmistautuminen jatkuu heti alkavalla viikolla. Nähdään viimeistään messuilla!

Valmistautumis -ja uimalapäivä

Tyyntä myrskyn edellä. Molemmat koirat ovat pääasiassa seuranneet vierestä, kun omistaja on suunnitellut ensi viikonlopun messuja sisällöntuotannon ja osastopaikan "koristelun" tiimoilta. Uskokaa tai älkää, se on yllättävän paljon aikaavievää. Plus sitten vielä SporttiRakin työt kaiken muun päälle. Kiirettä pitää, mutta kun rakastaa jotain täydellä sydämellä ja nauttii sen tekemisestä, ei paljoa kiireet ehdi painamaan mieltä.

Eilen Heka ja Syke pääsivät kuitenkin kaikkien valmistelujen keskeltä uimaan. Sykkeelle tämä oli ihan ensimmäinen kerta altaassa. Kaverini Linda (joka kävi syksyllä hieromassa Hekan), on nykyään Aquabarksissa töissä ja hän toimi altaassa uittajana. Alkuun Syke sai tutustua altaaseen vievään ramppiin ja syödä nameja sen päällä. Sitten Linda otti Sykkeen rauhallisesti syliin, vei sen keskelle allasta ja antoi sen uida ohjatusti takaisin minua kohti. Ensin Syke lähti liikkeelle räiskien, mutta hyvin nopeasti se löysi oikeanlaisen ja rauhallisen uintityylin. Tehtiin kolme toistoa ja se riitti näin ensimmäisellä kerralla. Syke oli oikein reipas ja ennakkoluuloton. Namit kelpasivat heti rampilla altaasta nousun jälkeen ja rohkeasti se käveli sitä alas lattialle asti.

Hekahan nyt oli ihan vanha konkari, mutta sillä meni HIEMAN tunteisiin kun Syke pääsi altaaseen ensimmäisenä. Lihasmassa on selvästi lähtenyt kasvuun ja täytyykin varailla heti seuraavaa uintia pääsiäisen jälkeiselle viikolle.

Kuukausi Savo-kokeilua takana

Kaupallinen yhteistyö - Dagsmark Petfood Oy

Heka on nyt kuukauden ajan syönyt kotimaista nappulaa, Dagsmark Petfood Oy:n valmistamaa Savoa. Aiemmat blogitekstit aiheeseen liittyen voit lukea alla olevista linkeistä:

Ensivaikutelma Savosta

Tarkastelussa lihajauho

Kuidun lähteet

Savoa on uponnut Hekan mahaan tähän mennessä n. 2,5 kiloa ja pakki pelittää edelleen yhtä hyvin, kuin ihan testaamisen alkuvaiheessa. Minua itseäni ehkä hieman pelotti yhtenä raaka-aineena käytetty peruna, sillä Hekahan kärsi viime syksynä hiivasta. Nyt voin sanoa sen pelon olleen täysin turhaa. Taisi se hiiva todellakin loppujen lopuksi Hekan kohdalla johtua suoliston epätasapainosta, koira siis itsessään ei ole sille altis noin muuten. Tai sitten perunan osuus Savossa ei ole kovin suuri. Mene ja tiedä mutta Hekalle se ei ole aiheuttanut ongelmia, kuten eivät myöskään muut raaka-aineet.

Kävimme viime viikon perjantaina.klinikalla päivittämässä rokotukset ajantasalle ja samalla Hekan oma eläinlääkäri, Suvi, pääsi antamaan oman näkemyksensä tämänhetkiseen tilanteeseen. Suvi on minun lisäkseni ainoa, joka tietää minkälaisessa kunnossa Heka oli erityisesti viime syksynä joten hän kyllä osaisi arvioida miltä sen vointi vaikuttaa nyt. Jopa Suvi oli sitä mieltä että Heka ei ole enää yhtään sellainen "luiseva" ja kuivan oloinen, vaan paljon elastisempi sekä selvästi tiiviimpi. Siitä jos jostain Suvi oli erityisen iloinen, että Hekalle on vihdoin löytynyt allergianappulan sijasta ravinteikkaampi vaihtoehto. Suvi myös sanoi, ettei Hekan syömää erikoisruokaa ole tarkoitettu jatkuvaan käyttöön jos koiran elimistö alkaa sietämään muutakin. Se toimi ikään kuin sellaisena "kuntoutumisruokana", jotta päästiin akuuteimman vaiheen yli. Tuntui erityisen hyvältä kuulla tuo kaikki nimenomaan eläinlääkärin sanomana. Lisäksi Savo maistuu Hekalle erittäin hyvin, viimeistä murusta myöten.

Olen Savon kylkeen pystynyt lisäämään myös kypsennettyä kanan -sekä kalkkunanlihaa ja nimenomaan elintarvikekelpoista lihaa. Aamun ensimmäisen ruuan sekaan laitan vielä ruusunmarjarouhetta sekä teelusikallisen verran Nutrolinia. Tällä combolla on menty jo tovi. Ruoka tarttuu Hekaan ja suolistokin alkaa olla toiminnaltaan jo selvästi paremmalla puolella.

Kaikki vaikutukset ovat enemmän kuin positiivisia ja sen näkee koko koiran olemuksesta. En voisi olla tyytyväisempi. Jossain alitajunnassa kyllä tiesin, että Savo voisi Hekalle sopia. Silti sitä aina hieman jännittää, että kuinka käy kun koira ei ole suolistoltaan "priimaa." Olen kyllä NIIN kiitollinen Lauralle & Dagsmark Petfood Oy:lle, että tarjosivat Hekalle mahdollisuutta tähän kokeiluun.

Heka valmistautuu Kids & Pets-messuille - osa 1: Klinikalla

Kaupallinen yhteistyö - Showlink Oy & Eläinklinikka AlmaVet

Täytyy heti alkuun sanoa, että Hekalla ei ole mitään hätää vaikka otsikosta sellaisen käsityksen voi ehkä saada. Sillä on kaikki hyvin. Itseasiassa niin hyvin, että tämän päivän klinikalla käynnin jälkeen voidaan ihan tosissaan sekä hyvillä mielin aloittaa valmistautuminen loppukuun Kids & Pets - lapsi -ja lemmikkimessuille.

Ajankohdallisesti Hekan rokotukset kaipasivat uusimista, mutta ennen sitä toimenpidettä päästiin koeajamaan AlmaVetin uusi ja upea treenitila. Klinikka on vastikään saanut tilojen laajenemisen myötä ihan oman treenitilan. Se on juuri sopivan kokoinen mm.näyttelyjuttujen sekä frisbeetemppujen -ja sarjojen harjoitteluun. Ihan täydellinen juuri meille! Ja lisäplussaahan tuo tietsti se, että tila on lämmin eikä tarvitse murehtia milloin omat sormet jäätyy. En muista tarkalleen että mitä materiaalia siellä käytetty alusta on, mutta tämän päivän treenien perusteella pitävää se ainakin on. Ja jos yhtään Hekaa tiedätte, se ei todellakaan säästele tai himmaa.

Hekan kanssa haettiin näin ensimmäisellä kerralla tuntumaa itse pohjaan sekä kokeiltiin miten yksittäiset temput sekä frisbeen kanssa, että ilman, onnistuvat. Hieman on hakemista, mutta ei todellakaan niin pahasti mitä pelkäsin. Ensi viikolla on sitten Sykkeen vuoro mennä harjoittelemaan showjuttuja. AlmaVet antaa meille mitä upeimman mahdollisuuden valmistautua kahden viikon päästä starttaaville messuille, kiitos!

Heka oli ihan pähkinöinä, kun se pääsi liki 2½ viikon tauon jälkeen treenaamaan. Työnarkomaani mikä työnarkomaani. Sitä ei häirinnyt edes se, että tila sijaitsee klinikalla. Tosin kun töitä pääsee tekemään niin se on se ja sama, että missä sitä silloin ollaan. Treenien jälkeen Suvi vielä rokotti Hekan. Samalla siinä sitten keskusteltiin mikä Hekan vointi on kaikinpuolin tällä hetkellä. Kun siirryttiin Anallergenicista Savoon, Hekan koko olemus on ottanut hurjia harppauksia parempaan. Suvikin totesi Hekan kopeloituaan, että se ei enää tunnu lainkaan sellaiselta "kuivalta" ja luisevalta kuin mitä se vielä viime syksynä oli. Painoa on edelleen se 5,9 kg mutta Suvikin oli sitä mieltä, että sen aiheuttaa etukropan lihasten puute. Lisäksi Suvi kuunteli Hekalta perinteisesti sydämen (ei sivuääniä) sekä tarkasti pinnallisesti hampaiden tilanteen. Kyllä se vaan lämmitti kuulla itse eläinlääkärin suusta, että kuinka hatunnoston arvoista se on kun jaksan niin ahkerasti niiden hampaita pestä. Lisäksi parodontiitin eteneminen on selvästi hidastunut, ei kukaan tainnut uskoa että tämäkin päivä voitaisiin joskus nähdä.

Hekalla on kaikinpuolin asiat nyt hyvin. Vielä kun saadaan sitä lihasta kasvatettua, niin tulee sitten sitä painoakin.

Maaliskuu on täällä

On pakkasia pidellyt. Jos meidän arki ei ole ollut melko tylsää jo ennestään, niin "toivottavasti jo taakse"-menneen kylmyyden vuoksi se vasta tylsää onkin ollut. Pitkille lenkeille ei ole ollut mitään asiaa, vaikka olenkin molemmat koirat asianmukaisesti vaatettanut. Kuluneella viikolla sää on onneksi jo lauhtunut ja ollaan voitu lenkkeillä ihan normaalisti.

Syke täytti viikko sitten jo 6 KUUKAUTTA. Olen itse seonnut laskuissa ihan totaalisesti ja kuvittelin sen olevan vielä 5kk. Kaikki maitohampaat ovat yhtä yläkulmahammasta lukuun ottamatta vaihtuneet, mutta sekin heiluu jo siihen malliin että tippuu pois viimeistään viikon sisällä. Syke onkin kaikista kolmesta koirastani ensimmäinen, jonka maitokulmureita ei ole tarvinnut poistattaa eläinlääkärin toimesta, pois luettuna ne alaleuan maitokulmurit jotka otettiin pois ihan muista syistä. Kaikkia tuntuu kiinnostavan mikä on tilanne purennan suhteen tällä hetkellä. Selvä alapurenta se on edelleen, mutta kovasti se yläleuka saavuttaa sitä kasvussa. Tilanne on kaikin puolin kuitenkin parempi, kuin mitä se oli vielä viime vuoden puolella. Ylipäätään Sykkeen pää sekä kuono ovat sen kehosta edelleen niitä osia, jotka kehittyvät viimeisenä. Sykkeen alamaitokulmahampaat poistanut Tiina-ell onneksi seuraa tiiviisti mitä suussa tapahtuu. Nyt annetaan vain ajan kulua. Minun oli tänään tarkoitus osallistua sen kanssa Keski-Suomen Kennelkerhon järjestämään mätsäriin, mutta täällä Jyvässeudulla tuntuu olevan liikkeellä mm.kennelyskää sekä jotain koirien ärhäkkää ripuli -ja oksennustautia. En yksinkertaisesti halua meille yhtäkään tautia, kun Heka on juuri vastikään selvinnyt todella kurjasta syksystä.

Meillä on onneksi muitakin vaihtoehtoja päästä harjoittelemaan ennen messuja, niistä kuulette jo ensi viikolla.

Hekasta nuo pakkaset, lyhyemmät lenkit ja treenaamattomuus on näkyneet ulospäin kaikista parhaiten. Ei se nyt käytännössä pitkin seiniä mene, mutta joitakin ikäviä piirteitä tulee esille kun energiaa on liikaa eikä pääse sitä totutusti purkamaan. Siksi meille siunaantui kuin tilauksesta mielettömän upea mahdollisuus päästä uinnin mainoskuvauksiin Aquabarksiin, jotka olivat tänään. Alkukankeuksien jälkeen Heka kuitenkin muisti, että mitä siellä olikaan tarkoitus tehdä. Löytyi se rauhallinen ja oikea uima-asentokin. Ymmärsin sähköpostiviestistä, että kuvauksissa käyneet saavat omasta koirasta otetut kuvat omaan käyttöönsä, joten odotan innolla minkälaisia otoksia Hekasta saatiin. Juttelimme vielä pesutilassa Tarjan kanssa (joka valvoi kuvausten aikana Hekan uimista), että ei olisi todellakaan pahitteeksi että Heka tulisi kohottamaan lihaskuntoaan sinne tässä kuussa useamminkin. Hänen mielestään Hekan lihasmassa ei ole niin olematonta, etteikö se sieltä nopeasti elpyisi kun vaan saisi uintitreenit käynnistettyä. Tuumasta toimeen.

Ensi viikolla jatketaan messuihin ja pentunäyttelyyn liittyvissä valmisteluissa, joista tulee sitten myös tänne blogiin materiaalia sekä eri puolille somea.