maanantai 9. huhtikuuta 2018

Syke AlmaVetin pentutreffeillä

Heka lepää ja palauttelee itseään vielä tämän päivän ajan lauantain startista, joten sitten voikin hetkeksi keskittyä nti-Sykeröön. Sunnuntaina Syke kävi seuraamassa toisen päivän agilitykisoja ja tänään oli luvassa jotain vähän erilaista.

Yhteistyökumppanimme, eläinklinikka AlmaVet, järjesti tänään ihan ensimmäiset pentutreffit! Bongasin ilmoituksen facebookista jo viime torstaina ja vasta ilmoittautumisen jälkeen huomasin, että ikähaitari on min. 15 viikkoa ja maksimi 5 kuukautta. Hups. Sykehän on jo 7½ kuukautta vanha, eli ihan reilusti yli-ikäinen. Pentutreffejä valvoi ja ohjasi AlmaVetin oma hyvinvointivalmentaja, Vero Hepomäki ja hän oli sitä mieltä, että Sykekin voisi tulla leikkimään iästään huolimatta.


Syke ihan selvästi kaipaa välillä sellaista "nujuamis-seuraa" eikä Heka sellaisista liiemmin perusta, olin todella iloinen että iän suhteen löytyi joustoa. Olin kuitenkin vielä tänään iltapäivällä kahden vaiheilla että mennäänkö vai ei, sillä Syke oli ollut viikonloppuna melko villinä ja se oli hetkittäin roikkunut jopa Hekan korvissa. Se ei ole leikkijä mistään iisistä päästä, itseasiassa Syke on aika raisu ja käy leikkiin kuin yleinen syyttäjä. Halusin vielä Veran mielipiteen asiaan ja jo sen keskustelun aikana minulle tuli sellainen tunne, että tässä jos jossain on selkeästi mietitty järjestelyä ja itse varsinaista toteuttamista. Enemmän edettäisiin sekä kuunneltaisiin jokaisen pennun temperamenttia eikä otettaisi kaikesta turhaa stressiä. Minulla on Hekan pentuajoilta huonoja kokemuksia pentutreffeistä, jolloin tapahtui kaikkea myös ei-niin-kivoja-asioita, joten Veran kanssa käyty keskustelu vakuutti.


Normaalisti ryhmät on jaettu pieniin ja isoihin pentuihin, kumpikin omalle vuorolleen. Tälle kerralle pentuja oli ilmoitettu yhteensä 4 kappaletta; australianpaimenkoira, newfoundlandinkoira, skotlanninterrieri sekä tietysti Syke, joka oli poppoon vanhin. Sen huomasi erityisen hyvin siitä, että nuoremmilla lajitovereilla liikkuminen oli vielä sellaista "honteloa" mutta Syke hallitsee kehonsa jo kuin aikuinen koira. Nöffi oli hieman arempi tapaus, joten se seuraili alussa ja tarpeen vaatiessa muiden leikkimistä hieman kauempaa. Hienosti muuten jokainen pentu kunnioitti sitä. Jopa Syke, joka ei yleensä mieti ennen kuin tekee jotain.

Pennuille tarjottiin mahdollisuus käydä ulkona ja niillä oli iso, yhteinen vesiastia käytössään jos jano pääsi yllättämään. Vera piti kaikkia ajantasalla mm.elekielestä ja silloin pystyi jokainen sitten ennakoimaan, jos juuri se oma pentu kaipasi vaikkapa lisätauon. AlmaVetin hyvinvointikeskuksen treenitilan matto oli myös oikein pitävä ja hyvä alusta pentutreffien pitoon. Pennut eivät esimerkiksi liukastelleet lainkaan. Syke piipahti myös vaa'alla ennen kotiinlähtöä ja painoa sillä on nyt 4,3 kg. Ihan hyvän kokoinen kääpiövillakoira se on. Testasin samalla miten luoksetulo toimii tuollaisessa tilanteessa, missä koiria on monta ja häiriö melko suuri. Se on omasta mielestäni yksi tärkeimmistä taidoista, mitä vahvistan ja pidän yllä koko koiran eliniän ajan. Syke unohti samantien kaiken muun, juoksi suoraan jalkoihin tapittamaan. Kyllä siitä muutenkin jo näkee, että miten se odottaa pääsevänsä tekemään töitä - hakee kontaktia vaikeassakin häiriössä.


Summa summarum: Olisivatpa kaikki pentutreffit yhtä hyvin mietittyjä ja järjestettyjä. Hetkeäkään ei ollut sellainen tunne, ettei tilanne ole "hallinnassa." Vera piti siitä kyllä huolen, että pennut saivat leikkiä turvallisesti eikä kehenkään satu yms. En tiedä onko Syke jo "kasvanut" sitten kuitenkin yli ihan tästä pahimmasta rälläysvaiheesta, mutta tämä kokemus oli sille hyvin tärkeä.

Voin siis enemmän kuin mielelläni suositella AlmaVetin pentutreffejä muillekin pennunomistajille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti