sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Kiekkoilukausi avattu

Mistä tietää että kevät on vihdoin ja viimein tullut? No tietysti siitä, että suurin osa nurmikentistä on sulanut ja kuivunut. Sehän tietää kiekkoilukauden avausta!


Mitään erillisiä kiekkotreenejä en ollut edes ajatellut, sillä otin mukaani vain hyperflexin ja ajattelin siinä reilun kolmen tunnin metsälenkillä heitteleväni satunnaisia kertoja pituutta. Vaan eipä sitä sitten kuitenkaan voinut vastustaa kiusausta, kun päädyttiin matkan puolivälissä Viitaniemen isolle nurmialueelle ja houkutus kävi ihan liian suureksi.

Harjoiteltiin ihan vaan yksittäisiä temppuja, mm. selän takaa heittoja ja kyllä niistä olohuoneen heittotreeneistä ämpäriin on selvästi ollut hyötyä. Mitä nyt yksi jos toinenkin maljakko on hajonnut. Hekan koppausvarmuus on parantunut huomattavasti, kun itse osaa heittää oikein eikä kiekko lentele kuonolle. Olen pitkään ihaillut sitä temppua, missä koira on ohjaajan selässä paikoillaan ja sille heitetään kiekkoa ikäänkuin multiple-tyylillä. Hekalle tämä on ollut melko vaikeaa siitä syystä, että en ole osannut itse heittää sitä kiekkoa oikein. Koiralla oli kuitenkin sopiva vire ja ajattelin että mikäpäs siinä, kokeillaan. 

Vähän hetsaysta, kertalaakista koppi ja todella itsevarmasti! Vitsit että voi olla tyytyväinen, olen niin kauan halunnut saada tämän toimimaan ja nyt se sitten onnistui.

Tänään olikin sitten tiedossa vuoden ensimmäinen tuomarointikeissi. Olin tuomaroimassa pieniä pentuja Keski-Suomen belggareiden järjestämässä mätsärissä. Niin kiva, mutta silti joka kerta aina yhtä haastava pesti kun tekisi niin kovasti mieli palkita kaikki koirat!

Kuva - Keski-Suomen Belgianpaimenkoirat

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti