keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Ei ne tavoitteet - vaan katsaus vuoteen 2016

On aika pukea sanoiksi ne ajatukset, mitä vuosi 2016 koiraharrastusten suhteen mahdollisesti tulee pitämään sisällään.


Vuosi 2015 oli muutosten vuosi. Minä kasvoin henkisesti, opettelin tuntemaan itseäni uudelleen ja kuuntelemaan sydäntäni aivan toisenlaisella tavalla ja miettimään, mihin kaikkeen se minua vie. Ja se valitsemani suunta tuntuu entistä enemmän oikealta. Minulla ei ole tapana tehdä minkäänlaisia uuden vuoden lupauksia, mutta tällä kertaa tein poikkeuksen. Lupasin itselleni, etten aio enää miellyttää muita oman hyvinvointini ja toiveideni kustannuksella. Sillä lupauksella on iso osa nimenomaan koirien kanssa harrastaessa. Mutta mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa, siihen käydään kiinni NYT.

Agility - se meidän ihan ehdoton leipälaji. Jatkamme Julian valmennettavina Haukkuvaarassa. Vaikka hinta onkin hieman "suolainen", olen kokenut saavani sille kaikelle kuitenkin vastinetta. Se sama pätee myös vierailevien kouluttajien valmennuksiin, missä aiomme varmasti ajan salliessa käydä. Valmennusryhmäpaikan hintaan sisältyy vielä lisäksi itsenäinen harjoitteluoikeus, jota pyrin tänä vuonna hyödyntämään edellistä vuotta paremmin. Se miten tämä käytännössä onnistuu, se jää nähtäväksi. Mutta yritetään. Kilpailemisen aion jatkossakin keskittää suurimalta osin kesään, kuten aikaisempinakin vuosina. Olen itse sitä mieltä, että iskussa olevan, pohjakarvattoman koiran huoltaminen on paljon helpompaa silloin kuin esim.talvella. En silti sulje pois sitä mahdollisuutta, että käytäisiin talvella parit kisat juoksemassa jos siltä tuntuu.


Mitä tulee itse kilpailemiseen, valehtelisin jos väittäisin että en ole ajatellut niitä kahta sertiä joista viimeinen tekisi Hekasta valion. Tarkoituksella en kuitenkaan lähde niitä sertejä hakemaan, pelkällä tulostavoittelulla ei saa välttämättä mitään muuta kuin pahan mielen ja kireän pipon. Nimimerkillä kokemusta on. Aion ennenkaikkea nauttia siitä, että saan harrastaa ja kilpailla noinkin hienon koiran kanssa. 

Koirafrisbee - laji jonka voin sanoa korvanneen koiratanssin. Sikäli mikäli tänä vuonna kisoja ko.lajin osalta järjestetään, aiomme varmasti niihin osallistua. Se tarkoittaa myös sitä, että haluan ehdottomasti saada meille rakennettua kunnollisen koreografian, joka on paitsi sujuva, Hekan parhaita puolia korostava mutta myös sellainen, että allekirjoittaneen pääkoppa pysyy kasassa. Omalta osaltani aion kehittää heittokättäni, joka puolestaan edesauttaa Hekan suoriutumista kun ohjaaja osaa heittää kunnolla.

Kuva - Salla Kuikka

Mitä tulee kehonhuoltoon ja terveyteen - hyvinkin tärkeänä asiana pidän sitä, että pystyn omalla toiminnallani edesauttamaan Hekalle sen turnauskestävyyden jonka fyysisesti vaativia lajeja harrastava koira tarvitsee (mm.ruokinnalla, liikunnalla, uimisella, venyttelyillä yms.) Sopivissa väleissä ja tietysti aina tarpeen vaatiessa Heka tulee edelleen käymään Päivin hoidettavana.


Haluan yhä olla Hekalle sen arvoinen ohjaaja ja vaikka suunta onkin oikea, tekemistä riittää vielä. Siinä missä kohotan Hekan kuntoa, olen ajatellut tekeväni omaankin liikkumiseen jonkinlaista remonttia. Kuitenkin kaikista tärkeintä on, että pysymme jatkossakin terveinä molemmat.

Suhtaudun vuoteen 2016 avoimin mielin. Tästä kaikesta ehkä kävikin selväksi, että mitään tavoitteita meillä ei tuloksellisesti tule olemaan. Se vaatisi aika paljon omistautumista, mutta kun on olemassa elämää siellä koiraharrastuksen ulkopuolella. Se on se tie, joka vie minua eteenpäin ihmisenä. Näin ollen pystyn säilyttämään sen yhdessä tekemisen ilon sekä itselleni, että Hekalle ja niinhän sen kuuluukin olla. Aion aikatauluttaa elämäni niin, että koiraharrastukset ja elämä sen ulkopuolella eivät syö toisiltaan mitään. Toistan ehkä itseäni, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Uskon sen kultaisen keskitien niiden välillä vielä löytyvän.

Ja sitten vielä muutama sananen blogiin liittyen. Vielä hetki sitten en pystynyt edes itse katsomaan blogiani, sillä se ei ollut sellainen kuin halusin. Kuitenkin nyt tilanne sen suhteen on parempi. Uuden leiskan myötä sain intoa kirjoitteluun ja muutenkin mielessäni on paljon ideoita, joilla aion blogin tasoa lähteä hitaasti, mutta varmasti nostattamaan. Kunhan aikaa hieman kuluu ja saan (toivottavasti) positiivisia uutisia tietyltä taholta, tulee blogissakin tapahtumaan ja näkymään jotain erilaista. Ja hei, teitä lukijoitakin on tullut lisää! Ihan miljoonat tsiljoonat kiitokset! Pyrin kehittämään blogiani tänä vuonna parempaan suuntaan ja jos teillä on mielen päällä jotain mistä haluaisitte kuulla, niin ehdotuksia saa antaa!

Year 2016, we're READY!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti