keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

Valokuva on pysäytettyä valoa

Kahden päivän sisällä meidän blogi on saanut lisää lukijoita! Tervetuloa kaikille uusille ja toivottavasti kirjoittelemani bloggaukset miellyttävät. I'll do my best.

Levänneenä ja hyvin nukkuneena sain tänään ajatuksen kirjoittaa koirien ohella toisesta, minulle hyvin rakkaasta harrastuksesta. Nimittäin valokuvaamisesta. 

Kuvaushistoriastani

Aloitin valokuvaamisen vuonna 2007 melko jyhkeällä Olympuksen digikameralla. Sillä sai yllättävän hyviä sekä tarkkoja kuvia ja samalla kiinnostukseni valokuvaamista kohtaan vain kasvoi. Vuotta myöhemmin veljeni hankki itselleen järjestelmäkameran jota minä sitten innokkaana lainasin tämän tästä ja kamera taisi itseasiassa olla enemmän minun käytössäni. Vuonna 2010 tuo ko.järjestelmäkamera siirtyi kokonaan minun omistukseeni, sillä veljeni katsoi ettei hän tarvitse noin hyvää kameraa ja hän hankki sitten itselleen ihan tavallisen pokkarikameran.


Yllä olevat Jimin kuvat olen kuvannut Olympuksen digikameralla.

Kuvauskalusto

Kamera jonka veljeltäni sain ja jota edelleen käytän, on järjestelmäkamera Nikon D40. Ko.kameraa ei taida tänä päivänä enää saada mistään muualta kuin korkeintaan jostain nettihuutokaupasta tai joltain kamerakirppikseltä. Se on kuitenkin ollut juuri minun tarpeisiini ja käyttötarkoitukseen ihan riittävä kapistus enkä koe tällä hetkellä tarvetta hankkia jotain uudempaa mallia tilalle. Käytössäni on tällä hetkellä 3 eri objektiivia; Nikkor 18-55mm, Nikkor 18-35mm sekä Tamron 70-300mm. Näistä kahta jälkimmäistä käytän kaikista eniten. 18-35mm:n objektiivilla kuvaan lähinnä sisätiloissa missä valo asettaa kuvaamiselle omanlaisensa haasteet. Tamronin objektiivia käytän paljon kuvatessani ulkotapahtumissa tai jos kuvattava kohde on kauempana. Varastossa minulla on myös kameran jalusta, mutta se on jäänyt melko vähälle käytölle.


Editointi-ohjelmista käytän eniten photoshoppia, bridgeä sekä jonkin verran myös irfanviewiä. Oikeastaan kaikki kuvaamani materiaali löytää tiensä nettiin photoshopin ja bridgen läpi.

Kuvauskohteet

On ehkä sanomattakin selvää, että tykkään kaikista eniten kuvata paitsi omia koiriani, myös kavereiden koiria ja lisäksi liikun paljon kameran kanssa erilaisissa koiratapahtumissa, mm. kisoissa, mätsäreissä ja jonkin verran myös näyttelyissä. Olenkin Jyväskylässä jo melko tuttu näky kun ilmestyn johonkin kameroineni ja objektiiveineni. Lisäksi olen kuvannut jonkin verran mm. erilaisissa yleisötapahtumissa, mutta pääasiassa keskityn kuvaamaan koiria. Olen hakenut innoitusta kuvaamiseen skotlantilaiselta lemmikkieläinkuvaajalta Paul Walkerilta ja hänen neuvoillaan sekä ohjeillaan olen saanut kuvistani koko ajan parempia.

 

Omia ajatuksiani kuvaamisesta

Jokaisella henkilöllä on oma tyylinsä ja tottumuksena kuvata. Minä tykkään esimerkiksi ottaa paljon liikekuvia sekä erilaisia pääkuvia kuvattuna sivusta ja edestä. Olen hirmu tarkka siitä, millä tavalla rajaan juuri sillä hetkellä esim. kehässä ravaavan sakemannin, jotta sen liikeradat korostuvat ja näkyvät hyvin. Kun julkaisen kuvia galleriassani, minulta tullaan lähes joka kerta sen jälkeen kysymään "näin kun otit koirasta x ja y kuvia, miksi niitä ei ole näkyvillä? kyllä meille kelpaavat myös huonot kuvat." Varmasti kelpaavat, mutta ikävä kyllä minun on ajateltava sillä hetkellä itseäni - niin ikävältä kuin se saattaakin kuullostaa. Jos koiran x omistaja julkaisee esim. blogissaan tai facebookissa ottamani kuvan omasta koirastaan joka on tärähtänyt tai muuten julkaisukelvoton, ei se minun mielestäni anna minulle itselleni kovin hyvää "mainosta." Jos sen nyt voi noin ilmaista. Olen kuitenkin sen verran tarkka valokuvatessani, että selvästi tärähtäneet tai muuten sellaiset kuvat joita ei voi edes photoshopilla pelastaa, deletoin samantien. Jokin kuva voi vielä kamerassa näyttää hyvältä, mutta sitten editointivaiheessa saattaakin selvitä että kuva on esim. tärähtänyt niin pahasti ettei siitä saa mitenkään julkaisukelpoista. 


Paljon on tullut törmättyä myös siihen, että jos jonkun ihmisen koira ei ole osunutkaan kameran eteen niin sitten on tultu surullisena ja muutaman kerran jopa vihaisenakin sanomaan: "miksi et ottanut minun koirastani kuvia?" Otetaan esimerkkitilanne. Olen kuvaassa mätsärissä, missä kehät alkavat pyöriä samaan aikaan ja niitä kehiä on 4 kpl. Se on yksinkertaisesti täysi mahdottomuus saada jokaisesta koirasta edes se yksi kuva räpsäistyä. Jos joku haluaa omasta koirastaan edes sen yhden kuvan, voi minua ihan rohkeasti tulla nykäisemään hihasta ja kysyä voisinko ottaa kuvan koirasta x kun se on kehässä. En välttämättä itse tule kaikkea huomanneeksi. Tarkoitukseni ei ole purnata millään tavalla, vaan kertoa oikeasti ne faktat joihin itse olen valokuvatessani törmännyt. Enkä todennäköisesti ole ainoa. Viimeisimmissä mätsäreissä missä olen kuvannut, on moni tullut kysymään voisinko kuvata heidän koiriaan kun ne ovat kehässä ja se on oikeasti kaikista varmin tapa saada minut varmasti kuvaamaan jos en muuten sitä huomaa.

Valokuva on pysäytettyä valoa ja tämän termin minulle opetti viime viikolla eräs ammattivalokuvaaja. Se miten sen valon pysäytät ja millaisen siitä tietystä kuvasta haluat, riippuu täysin kameran omien asetusten säätämisestä.


Olen ammatiltani painotuotantoassistentti, tarkemmin sanottuna ulkoasuntoteuttaja eli käytännössä toimenkuvaani kuuluu mm. lehtien, nettisivujen, esitteiden, julisteiden yms suunnittelua sekä kuvien käsittelyä. Opiskeluaikana keskityimme myös yhden jakson ajan kokonaan valokuvaamiseen ja silloin päätökseni vain vahvistui sen suhteen, että tätä minä haluan tehdä. Olen saanut niin paljon hyvää palautetta ottamistani kuvista, niitä on käytetty mm. eri koiraharrastus-seurojen lehdissä ja nettisivuilla sekä tietysti kuvissa esiintyneiden koirien omissa blogeissa (ne joilta sellainen löytyy.) Pidän kuvat.fi-sivustolla omaa kuvagalleriaani, jota voi käydä katsomassa tämän linkin takaa ->


Juuri nyt tuo galleria on hieman sekaisin kuvien osalta, mutta eiköhän se tuossa järjestäydy pikkuhiljaa. Talven ajan olen ollut kuvaamisen suhteen aika hissukseen, mutta aktivoidun tässä kevään aikana taas pikkuhiljaa.

Tässä oli nyt hieman niitä omia ajatuksiani valokuvaamisesta. Siitä on tullut koirien jälkeen ehdottomasti toinen rakas harrastus josta tuskin luovun koskaan. Minulla kävi myös mitä parhain tuuri, kun aloitin helmikuussa nuorten taidetyöpajalla KuVi-nimisellä työpajalla joka tuottaa valokuvia ja videoita sekä editoi niitä. Minulla on nyt oman kameran lisäksi käytössä mm. erilaisia Canoneita ja objetkiiveja sekä kaikkea muuta mitä valokuvaaja tarvitsee. Olen syventynyt kameran käyttöön entistä laajemmin ja ennen saatoin vain räiskiä menemään milloin milläkin asetuksilla, mutta nyt näen kameran sekä asetukset ihan uudenlaisessa valossa. Viime viikonloppuna testasin omaa osaamistani hämärissä olosuhteissa, kun valokuvasin molempina päivinä lemmikkimessuilla Taitavien Tassujen lajiesittelyshow'n. Lopputulos oli tämä:


Tähän mennessä elämäni ensimmäinen (mutta ei varmasti viimeinen) onnistunein, hämärissä olosuhteissa ottamani valokuva. Ja vielä sisätiloissa. Onnistuin tarkentamaan hyvin itse koiraan ja siihen mitä se kuvassa tekee. Tämän kuvan myötä moni ovi tuntui aukenevan ja minulle on sadellut facebookissa muutamia kuvauspyyntöjä. Se on vain vahvistanut entisestään niitä ajatuksiani, että valokuvaaminen on juuri sitä, mitä minä haluan tehdä. 

Minulla on kuitenkin vielä paljon opittavaa ja pääasiassa tykkään kuvailla vain omaksi ilokseni sekä kartoittaakseni sitä kokemusta vielä lisää. Kameraan eteen on osunut vaikka minkälaista koiraa, ihmistä yms ja tiedä mitä kaikkea on vielä edessä.

2 kommenttia:

  1. Oli kiva, että löysin teidän blogin! Kerran löysinkin, mutta silloin ei tullut liityttyä lukijaksi. Perästäpäin muistinkin, että Hekahan näytti tutulta! Nähtiin teidät viime kesänä ACE superissa Kuopiossa! :)

    sheltt.blogspot.fi

    VastaaPoista
  2. Kivaa että löysit meidän blogin ja tervetuloa lukijaksi! Täytyy kyllä myöntää että teidän blogia on tullut lueskeltua melko usein ja saitte täältä yhden lukijan lisää ;)

    Mehän tosiaan nähtiinkin viime kesänä ACElla, ei ehkä ollut meidän parasta antia silloin mutta teillä meni hienosti (sen mitä kerkesin näkemään.) :)

    VastaaPoista