Ennen kuin Syke jäi ansaitulle treeni -ja lepotauolle, tavoite oli jatkaa juoksaritreenejä vielä hetki siitä kohdasta, mihin ne Juulian joulukuisella kurssilla jäivät = puomin alastulo minikokoisen pöydän päällä, kuunnellen koiran tunnetiloja. Päätin myös hankkia ihan kokonaan uuden alustan, jolloin koko projekti pääsisi alkamaan täysin puhtaalta pöydältä.
Se mihin tilanteeseen juoksupuomi jäi ennen taukoa, näyttää tältä:
Nyt voin sanoa, ettei menneet ne koko syksyn kestäneet rentoiluharjoitukset yhtään hukkaan. Jännitys ei enää hallitse mieltä, vauhti alkoi kasvaa ja uskalsin ottaa puomin ylösmenon myös mukaan treeniin. Osumat olivat kaikinpuolin hyviä ja nyt kun vauhdinkin kanssa osumakohta on täysin selvä, kriteeristä on varsin helppo pitää kiinni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti