Joulukuun voisi meidän osalta nimetä ennemmin illness-kuukaudeksi. Ensin sairastui allekirjoittanut ja kesti reilusti yli 3 viikkoa parantua lähes 39 asteen kuumeesta, keuhkoputken ja- kurkunpääntulehduksesta, yskästä ja äänen menetyksestä. Olen ollut viimeksi noin sairas 11-vuotiaana ja voitte vaan kuvitella, että miltä tuntui olla voimaton ja viettää aikaa pääasiassa neljän seinän sisällä. Onneksi minulla oli kavereita sekä äiti auttamassa Hekan lenkittämisessä ja hoidossa. Meni lähes kaikki pikkujoulut ja valmennukset yms ihan sivu suun, mutta jos jotain tästä kokemuksesta opin niin sen, että muistan jatkossa hoitaa itseni kerralla terveeksi. Olin jo ennen koiramessuja hieman sairas, kunnes sitten itsenäisyyspäivänä tämä helvetti alkoi ja vasta nyt alan olla kaikinpuolin kunnossa.
Oma kunto putosi roimasti pohjalukemiin ja kestää hetken, ennenkuin saan itseni sellaiseen kuosiin kuin missä oli vielä marraskuussa. Hetkeen ei ole pitkä lenkki Hekan kanssa tuntunut niin hyvältä kuin viime sunnuntaina, jolloin jaksoin tehdä sen kanssa 5 km:n lenkin. Sitä iloa kestikin vain sen hetken, kun Heka sai riesakseen rajun ripuli ja- oksennustaudin jonka vuoksi jouduttiin turvautumaan eläinlääkäriin - jouluaattona. Tyyppiä on nyt lääkitty promaxilla sekä maitohappobakteereilla ja tilanne näyttäisi hitaasti, mutta varmasti tasaantuvan. Hekalla nämä ripulit ja oksentelut iskevät lähes aina normaalia pahemmin, sillä taustalla vaikuttaa vuosia sitten tapahtunut hoitovirhe joka vaurioitti Hekan mahalaukkua ja suolistoa pysyvästi.
Osa joulun ohjelmasta meni tämän episodin takia uusiksi. Iltapäivällä kuitenkin pääsimme viettämään joulua äitini luokse. jossa syötiin, avattiin lahjat, saunottiin ja alkuyöstä käytiin perinteisesti viemässä kynttilät haudoille. Vaikka Heka oli väsynyt, jaksoi se silti leikkiä saamansa joululahjan, pehmopossun, kanssa.
Kyllä läheiset tietää millaiset joululahjat tekevät koiramuijan iloiseksi. Paketeista paljastui mm. Hekalle uusi BOT ja kiekkolaukku.
Joulu on nyt lusittu ja tulevana sunnuntaina olen lupautunut tuomaroimaan Poppareiden kinkunsulatus-epiksissä. Huomisen ohjelmassa on ainakin sinne tulevien ratojen suunnittelua ja jos Heka vain jaksaa, tarkoitus olisi lähteä oikein kunnon lenkille kun säänkin on luvattu pakastuvan. Vihdoin ja viimein! Ensi jouluna ei kuitenkaan tarvitse miettiä onko sitä lunta vai ei, sillä me lähdemme Hekan kanssa silloin LAPPIIN!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti