maanantai 17. elokuuta 2015

Heka the "hoitolapsi"

Blogi kerkesikin sitten olemaan "hunningolla" hieman yli viikon verran. Allekirjoittaneen kesäloma loppui viime maanantaina ja olen päässyt jopa yllättävän helposti normaaliin vuorokausirytmiin kiinni, Hekasta nyt puhumattakaan. 

Me kuitenkin jouduttiin ottamaan Hekan kanssa toisistamme viime viikolla viiden päivän mittainen "loma", kun minä suuntasin taitotiimin kanssa Virroille, nuorisokeskus Marttisiin nuottavalmennukseen. Alunperin Hekan piti mennä äidilleni hoitoon ko.ajaksi, mutta vastaan tuli sekä isoja, että hyvin tärkeitä muutoksia joiden vuoksi piti kehittää suunnitelma B. Oma pajaohjaajani, Siru, tarjoutui ottamaan Hekan kaitsettavakseen tuoksi ajaksi. Toki minä olisin sitten viimeisenä oljenkortena ottanut Hekan sinne mukaani, mutta ohjelmaa Virroilla oli niin paljon että Heka olisi joutunut olemaan mökissä kohtuuttoman pitkiä aikoja yksin. Sirun luona sillä oli seuraa, sitä vietiin juoksulenkeille ja sitä lellittiin. Mitä se nyt oli aamuisin herätellyt hyppäämällä sänkyyn (WTF?!) ja toisinaan leikkinyt metsäkaurista lenkeillä, mutta noin muuten kaikki oli sujunut kuulemma hyvin.


Perjantaina sain sitten iloisen, mutta väsyneen elosalaman takaisin ja lauantaipäivä menikin meillä molemmilla melkoisessa koomassa.

Pakko kyllä sanoa, että hetkeen en ole jännittänyt niin paljon kuin mitä viime viikolla. Heka ei ole ikinä ollut hoidossa kenellekään kahta päivää kauempaa ja silloinkin vain sille entuudestaan hyvin tutun ihmisen kanssa. Minä jo maalailin mielessäni kaikenmaailman pirut seinille kuinka se heittäytyy syömättömäksi, oksentelee ja käyttäytyy kuin mikäkin riiviö. Paljonpa taas kannatti sellaisia maalailla. Olen tuosta koirasta äärimmäisen ylpeä! Minulle on monta kertaa sanottu, että Heka on kaikinpuolin tasapainoinen koira, jolla on hermorakenne kunnossa eikä se ihan turhista stressaa. Niin Tiina, älä epäröi ja tee asioista vaikeita koska sellaisia ne eivät ole.

Duunit taidetyöpajalla on tosiaan taas alkaneet, mutta se tietää myös että treeni sekä -kisarintamalla alkaa tapahtua ja sen myötä blogikin alkaa elämään enemmän. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti