Kuun vaihtuminen tiesi tottakai myös treenitauon loppumista! Syke meinasi suorastaan irrota villoistaan, kun lauantaina pakkasin treenivermeitä propakkiin ja karautettiin hallille.
Meillä ei ole nyt seuraavaan neljään kuukauteen fyysistä ryhmäpaikkaa ollenkaan, vaan lunastin oikeuden pelkästään itsenäistä treenaamista varten. Syystä että treenilistalla on paljon levällään olevaa "pikkusälää", joista tärkeimpinä on saada puomi ja keinu varmoiksi, jotta saadaan ne liitettyä ensin osaksi rataa ja huhtikuussa toivottavasti myös itse kisaradoille.
Lauantaina tehtiin ihan tarkoituksella pitkää suoraa, sillä tiesin ettei Syke pysy liitoksissaan tauon jälkeen ja annoinkin siten sen päästellä patoutumat kertalaakista pihalle. Sunnuntaina jatkettiin puomin kanssa siitä, mihin se jäi ennen taukoa. Hieman kyllä mietitytti, että mitä koiran mieleen on jäänyt koska alettiin juuri päästä vauhtiin kun kalenteri kääntyi tammikuulle. Kertauksena: Puomin ylös -ja alasmeno saatiin nostettua minikorkuisen pöydän päälle joulukuussa, edelleen koiran tunnetiloja kuunnellen. Osumat alkoivat palautua mieleen ja niitä tulikin useampi hyvä kpl. Saatiin otettua vauhtilähtöjä puomille myös siivekkeen takaakierron kautta.
Eilen sitten nostettiin ylös -ja alasmeno maksikorkuisen pöydän päälle. Alkaa olla punaisessa taskuraketissa ihan tosissaan pitelemistä. Puomi imee sitä tällä hetkellä todella vahvasti ja se oli yksi tavoitteista jotka Juulia meille asetti = Syke tuntee olonsa mukavaksi ja turvalliseksi puomilla. Osumatkin olivat pääpiirteittäin hyviä, muutamia ihan semiok-suorituksiakin tuli. Tilasin jo ennen joulua meille uuden mattotargetin, joka olisi tarkoitus ottaa pikkuhiljaa käyttöön ja jättää tuo valkoinen pois. Pohjia on tehty jo ahkerilla olohuoneharjoituksilla.
Toive on, että pystyttäisiin palaamaan täyskorkealle puomille ennen Juulian seuraavaa kurssikertaa, joka on kolmen viikon päästä. Treenit siis jatkutkoon uudenlaisella motivaatiolla ja nosteella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti