tiistai 27. kesäkuuta 2017

Kun polttaa ja korventaa...

Minun on pitänyt kirjoittaa tästä aiheesta ties kuinka kauan sitten ja ihmiset ovatkin jo kyselleet asian perään. Ehkä suurin syy siihen kyselemiseen liittyy siihen, että tästä vaivasta kärsii tänä päivänä yhä useampi koira ja jotkut kaipaavat jopa vertaistukea samassa tilanteessa olevilta. Olenkin laittanut viimeisen vuoden aikana merkille, kuinka paljon eri keskustelupalstoilla ja facebookissa puidaan koirien närästystä. 


Mistä sen sitten tietää, että koiraa närästää? Koira voi  pyrkiä ulos syömään heinää, nuolla mattoja tai lattioita, yrittää nukkua pää koholla, röyhtäillä ja lipoa huuliaan.

Erilaisilla närästyslääkkeillä (mm.Antepsin, Pepcid & Losec) pystytään hillitsemään oireilua, mutta ensi-sijaisen tärkeää olisi lähteä selvittämään mahdollisten oireiden aiheuttajaa. Toki jos tilanne on mennyt niin pitkälle, että koiran oloa pitää saada helpotettua mahdollisimman nopeasti, ovat nuo edellämainitut valmisteet siihen hyvä ensiapu. Kannattaa kuitenkin ensin konsultoida vaikka juuri sitä omaa eläinlääkäriä, jolta saa tarkemmat tiedot mm.annostusmääristä -ja ajankohdista. Närästystä voi aiheuttaa ihan vaikka yksittäinen syy tai sitten oireiden aiheuttajia voi olla monta samassa nipussa - sopimaton tai liian rasvainen ruokavalio, lääkkeet, ruoka-aineyliherkkyys, stressi, arkielämän muutokset, rakennevika...oli syy sitten mikä tahansa, se on selvitettävä jotta koiran sisuskaluille ja mahalle saadaan rauha.

Hekalla on viimeisten 10 kuukauden aikana ilmennyt poikkeuksellisen paljon närästykseen viittaavia oireita. Kaikista parhaimmaksi keinoksi syyn selvittämisessä osoittautui ruokapäiväkirjan pitäminen ja muutenkin ylös kirjaaminen mahdollisista muutoksista arjessa yms. Oireilu oli joka tapauksessa pysäytettävä, jotta sain Hekan voinnin palautettua kokonaisvaltaisesti normaaliksi.

Hekahan oli viime marraskuun ja tämän vuoden toukokuun välillä joutunut nukutusta vaativiin toimenpiteisiin kolmesti, joista kahdessa se sai kipulääkeinfuusiota suoraan suoneen ja jokaisesta vielä tablettikuurin kotiin. Määrä on tuollaiselle 6 kg:n kokoiselle koiralle melkoisen suuri eikä siis ole ihme, että Hekan pakki heitti kärrynpyörää ja useita vuosia poissa pysytelleet suolisto-oireet tekivät (onneksi heikohkon) comebackin. Suoliston saaminen takaisin tasapainoon kesti pitkään.

Toinen merkittävä muutos oli viime talven surkeiden sääolosuhteiden pakosta liikunnan ja treenien määrän vähentäminen. Se oli yllättävän stressaavaa koiralle, joka on tottunut liikkumaan monipuolisesti. Sen haluan kuitenkin sanoa, että huonossa kunnossa tai lääkekuurilla olevan koiran kanssa en ole edes yrittänyt harrastaa. Silloin koiralle annetaan sen tarvitsemaa lepoa.

Lisäksi syynäsin Hekan ruokavalion läpi raaka-aine kerrallaan. Kirjasin ylös kaiken, mitä Heka söi - nameista ja lisäravinteista lähtien. Jätin ruokavaliosta kokonaan pois mm.palkkioina käytettävät valmisnamit joista useimmissa käytetään paljon keinotekoisia säilöntäaineita. Poikkeuksena mainitsen kuitenkin Hill'sin ideal balance soft baked naturals - kana/porkkanapohjaiset valmisnamit. Ne eivät jostain syystä aiheuta minkäänlaista närästykseen viittaavaa oireilua. Viime tammikuusta lähtien olen valmistanut nameja Hekalle itse ja tätä varten pakastimesta löytyykin nykyään mm.sian ja kanan sisäelinseosta sekä sydämiä. Varsinkin maksassa on paljon A-vitamiinia, joka ylläpitää paitsi immuunijärjestelmän normaalia toimintaa, auttaa se myös limakalvoja pysymään terveinä. Maksaahan suositellaan annettavaksi runsaan A-vitamiinipitoisuuden vuoksi joko kerran viikossa tai sitten pieninä annoksina, jaettuna useammalle päivälle. Itse tykkään jakaa ne pienempiin annoksiin, esim.treenien yhteyteen.

Närästävän koiran ruokailu tulisi mielestäni jakaa vähintään kahdelle, jopa kolmelle ruokintakerralle. Hekalle olen kuitenkin todennut parhaimmaksi vaihtoehdoksi ruoan tarjoilemisen kahdesti päivässä - aamulla ja illalla. Iltaruuan suhteen olen laittanut merkille sen, että mitä aiemmin koira ruokansa saa ennen nukkumaanmenoa, sitä pidemmälle se ehtii mahassa eikä näin ollen nouse happamina röyhtäyksinä takaisin nieluun. Täysin tarkkaa tuntimäärää en osaa sanoa, mutta Hekalla on toiminut iltaruuan ja nukkumaan menemisen välillä 2-3 tuntia hyvin. Joillakin koirilla on toiminut juuri ennen nukkumaanmenoa tilkallinen maustamatonta jogurttia. Itse en ole tätä kokeillut, mutta voisin hyvinkin joskus testata mikäli tilanne sitä vaatisi.


Heka syö edelleen 50/50-menetelmällä. Aamuisin menee nappulaa (aktiivisella kaudella Nutrima Sport ja lepokaudella saman merkin Health Digestion) ja iltaruokana on lihaa. Luita Heka kaluaa myös entiseen malliinsa. Lihavalikoima pyörii pääasiassa kalkkuna, kana -ja possulinjalla, mutta olen huomannut Hekan syövän mielellään myös hevosen lihaa - ilman oireiluja. Pääasiassa annan lihat raakana, mutta pahimman närästysoireilun aikana kypsensin luuttomia lihoja miedolla lämmöllä uunissa. Maistuvuus oli Hekan mielestä erinomainen ja nykyään vähintään kerran viikossa valmistan sille uunissa laktoosittomalla maitorahkalla höystettyä lihaa. Vaikka olen jo vuosia vannonut viljattoman ruokavalion nimeen, huomasin myös että lihan suuri määrä pahensi närästystä entisestään. Otin kokeiluun tummaa, gluteenitonta riisiä jota keitän aina kypsennetyn lihan kylkeen. Kas kummaa, maha alkoi selvästi rauhoittumaan.

Viimeisimpänä, vaan ei suinkaan vähäisimpänä, oli rauhallista eloa kiihdyttävien tapahtumien, esim.kisojen tai treenien jälkeen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että treenien jälkeinen päivä pyhitetään rauhallisille hihnakävelyille eikä tehdä mitään elimistöä kiihdyttäviä aktiviteetteja. Annetaan kropalle aikaa rauhoittua ja palautua. Entistä tärkeämpänä tämä tapa korostuu kisatilanteiden jälkeen, jolloin jo ihan lihasmekaniikan kannalta annetaan koiralle useampi huilailupäivä. Kiihdyttävät tilanteet ovat aina rasite elimistölle ja sellaiseen kiihdytystilaan jääminen aiheuttaa stressiä, joka sitten on tietysti kuormittavaa. Jos tiedän jo etukäteen, että meille on tulossa vaikka pidempi kisareissu, aloitan Hekalle maitohappobakteerikuurin paria päivää ennen reissuun lähtöä. Kiihdyttävän tilanteen ei välttämättä tarvitse liittyä kilpailemiseen mitenkään, jo pelkkä kyläilyreissu voi saada stressiherkän koiran reagoimaan. Silloin on entistä tärkeämpää olla perillä siitä, mikä sitä oireilua aiheutti ja voisiko se olla ehkäistävissä etukäteen. 

Kun olin monien kuukausien tutkimuksen ja syynäyksen tuloksena saanut selville mahdolliset närästyksen aiheuttajat, alkoi prosessi Hekan kuntoon saamiseksi. Heka kuitenkin yhdisti ruuan pahan olon tunteeseen ja jotain piti keksiä, että ärtyneet limakalvot saataisiin parannettua ja ruokahalu herätettyä. Googlettelun jälkeen löysin tämän:


Kyseessä on Anicolin Boulardii-jauhe, joka parantaa ärtyneitä limakalvoja sekä häätää myös mahdollisen hiivan koiran elimistöstä. Uskokaa tai älkää, jo kahden ensimmäisen ruokintakerran aikana Hekan olo helpottui silmissä. Ruoka alkoi maistumaan entiseen tapaan ja jo viikossa Heka oli normaali, täysin oma itsensä. Nykyään tuo ko.valmiste on jo vakiotavaraa Hekan ruokakaapissa. Tietysti toivon, ettei närästystä enää ilmene kun se on saatu kuriin, mutta ainakin meillä on sen hoitoon nyt mielettömän hyvää ainetta. Varmuuden vuoksi.

Se, kun kuulet koiran nukkuvan rauhallisesti sohvannurkassa kyljellään ja tyytyväisesti tuhisten, on jotain sanoinkuvaamattoman ihanaa. Tiedät, että olet onnistunut saamaan närästyksen kuriin ja näet, että koiralla on selvästi hyvä olla. Voiko parempaa olla?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti